Nauhat ja nyörit

Nauhat ja nyörit ovat kautta aikojen olleet tarpeellista käyttötavaraa ja niitä on elämässämme yhä enemmän kuin heti luulisi. Kun nostat aamulla laskoskaihtimen, vedät narusta. Kun ripustat pyyhkeen naulaan, toimii ripustimena yleensä kudottu nauha (ns. kanttinauha). Hupparinnyöri, kengännauhat, hiuspalmikko, pullapitko…

Nykyisin vaatteissa ja sisustuksessa käytettävät nauhat ja nyörit tehdään teollisesti, mutta ennen 1800-lukua ne tehtiin kaikki käsin. Osaan ei tarvita kuin lankaan, osaan käytetään yksinkertaisia apuvälineitä, jotka on helppo tehdä itse. Lähes kaikki nauhat ja nyörit ovat sellaisia, että ne voi ottaa keskeneräisenä mukaan ja useimpia voi tehdä myös bussissa, junassa tai lentokoneessa.

Erilaiset nauhat ja nyörit voidaan lajitella kuteettomiin nauhoihin ja kuteellisiin nauhoihin. Oletettavasti maailman ensimmäinen nauha oli kuteeton, joko kierretty nyöri tai jonkinlainen palmikko, mutta kuteelliset nauhatkin ovat ainakin yhtä vanhoja kuin kankaankudonnan taito. Molemmista tyypeistä löytyy niin litteää kuin pyöreääkin, yksiväristä ja moniväristä nauhaa ja nyöriä.

Apuvälineiden yksinkertaisuuden ei saa antaa hämätä, jo keskiajan Lontoossa oli nyörinteon ammattilaisia ja monet Suomen rautakautisista hautalöydöistä (ns. muinaispuvut) sisältävät niin monimutkaisia nauhoja, että niitä ei jokainen tumpelo ole saanut aikaiseksi. Eri nauhatekniikoista löytyy tekemistä niin lapsille kuin elämäänsä todellista haastetta etsivillekin!

Kuteettomat nauhat

Nyöri tai nauha on kuteeton, kun se syntyy suoraan nauhaloimesta ilman, että joukkoon tekovaiheessa lisätään erillistä kudelankaa. Esimerkiksi tavallinen hiuspalmikko on kuteeton nauha: hiukset jaetaan kolmeen osaan ja nämä kolme osaa vaihtavat paikkaa vuorotellen, jolloin syntyy letti, johon ei tarvitse lisätä kuin purkautumista estävä kuminauha tai vastaava päähän.

Kuteettomia nauhoja ovat kierretyt nyörit, erilaiset palmikot ja iskunyörit, solmuihin perustuvat nyörit kuten ns. munkinnyöri ja ystävyysnauhat, haarukkanyöri, neuletuppilo, sormeiltu nyöri  ja viitelöidyt nauhat. Myös nyplätty pitsi voidaan laskea palmikoinnin sukuiseksi kuteettomaksi nauhaksi.

Apuvälineitä tarvitaan haarukkanyörin tekemiseen ja viitelöintiin. Osa palmikoista on helpompi tai nopeampi tehdä jonkinlaisten nypylöiden tai puolin avulla. Muihin kuteettomiin nauhoihin ei välttämättä tarvita kuin sopivaa lankaa ja suunnilleen toimivat sormet.

Haarukkanyöri ja ja sen isompi sukulainen neuletuppilo, joka voidaan tehdä joko lankarullanukella tai sukkapuikoilla, tehdään silmukoimalla kerältä juoksevaa yhtenäistä lankaa. Sormeiltu nyöri on oikeastaan kaksinkertainen ketjusilmukkaketju, joka tehdään silmukoimalla kahta (yleensä eriväristä). Kahden säikeen kierretyn nyörin voi myös tehdä yhdestä pitkästä langasta, mutta useampisäikeisiin kierrettyihin nyöreihin ja köysiin tarvitaan useampi lanka. Muihin kuteettomiin nauhoihin tehdään aina jonkinlainen monilankainen loimi, jolloin myös voi käyttää useita värejä ja samalla tekniikalla voi tehdä hyvinkin monennäköisiä nauhoja.

Kuteelliset nauhat

Kuteellisessa nauhassa luodaan ensin loimi ja vasta tekovaiheessa lisätään kude, joka pitää nauhan kasassa. Tunnetuimpia kuteellisia nauhoja ovat pirtanauha ja lautanauha, mutta myös iskuhapsu, kankaan reunaan ommeltu iskunauha, kierretyistä nyöreistä ommeltu nauha (ply-split braidja ns. kudetikkunauha (weaving sticks) tulee laskea kuteellisiksi.

Monimutkaisin kuteellisten nauhojen tekemiseen tarvittava apuväline on nauhapirta, joskin pirtanauhaa voi tehdä myös niisillä eli loimilankoja nostavilla lankalenkeillä. Tekniikkana lautanauha on paljon monipuolisempi ja haastavampi, mutta ns. lautojen tekemiseen ei tarvita kuin maitopurkkeja, pelikortteja tai paspispahvia, harppi, kynä, rei’itin/pora ja vähän tarkkuutta.