Category Archives: Opettaminen

Braids 2012

Kolme viimeisintä viikkoa on vierähtänyt hyvin tarkkaan nauhojen ja nyörien parissa, kun ensin valmistauduin Braids 2012 -konferenssiin, sitten vietin viikon Machesterissä ja sitten yrittänyt toipua tästä huomattavan intensiivisestä kokemuksesta. Näin elävässä elämässä ensimmäistä kertaa monta sellaista ihmistä ja esinettä, joista olen vain lukenut, eikä nauhatekniikoiden laaja kirjo lakkaa ihmetyttämästä, kuten ei myöskään muinaisten ja nykyisten käsityöläisten taito!
The recent weeks I’ve spent mostly with all types of braids, first I prepared for the Braids 2012 conference, then spent a week in Manchester in the conference and after that have tried to recuperate from this very intensive experience. I saw live for the first time many people and objects that I’ve only read about, and the width and depth of the braid technique continues to amaze me, as do the skill of ancient and modern braiders!

En edes tiedä, mistä päästä aloittaisin, olisi niin paljon kerrottavaa, joten tämä postaus koostuu lähinnä silmänräpäyksistä ja hetkistä, kerron tekniikoista ja esimerkiksi museosta enemmän, kun olen saanut uudet lelut kasattua ja videot editoitua.

I don’t even know, where to start as there’s so much to tell about, so this posting consists of impressions and moments, I’ll try to expand on the techniques and e.g. the museum later, when I’ve put together all the new toys and edited all the videos.

 

Konferenssi pidettiin Manchester Metropolitan Universityn tiloissa varsin keskellä kaupunkia. Useimmat osallistujat asuivat yliopiston asuntolassa, mutta itse majoituin kaupungin ulkopuolelle ja kuljin päivittäin raitiovaunulla Altrinchamista keskustaan ja kipitin sitten pitkin Oxford Roadia yliopistolle. Vaikka olen viettänyt suur-Manchesterin alueella jonkin verran aikaa, olen käynyt keskustassa vain kerran aiemmin. Kuten silloin, nytkin pääasiallinen mielikuva oli sekava, viktoriaanista mahtipontisuutta, modernia lasia ja isoja työmaakuoppia siinä välillä.
The conference was held at a Manchester Metropolitan University building close to the centre of the city. Most participants also stayed at the university dorm, but as I had a non-participant accompanying me, I was at a bed and breakfast outside of Manchester and my daily commute consisted of taking the tram from Altrincham to the center and then scurrying along Oxford Road to MMU. I’ve spent some time in the Greater Manchester area, but only visited the centre once before. Also this time the main impression was a bit messy, Victorian pomp, modern glass and large building sites in between.

Joenrantaa Oxford Streetiltä (!) kuvattuna – Regenerated riverfront off Oxford Street

Vieraslaji harmaaorava “kotipihalla” – the grey squirrel is a foreign species in the UK, this one lived by our B&B.

 

Tiistai-iltana saimme tilaisuuden käydä katsastamassa konferenssin yhteydessä järjestetyn näyttelyn teollisuusmuseossa (Museum of Science and Industry). Ihana Celia, joka oli näyttelystä päävastuussa, oli jostakin löytänyt kirjan täydelliseksi taustaksi kirjanmerkeilleni.
On Tuesday evening we got a chance to visit  MOSI (Museum of Science and Industry) to see the conference exhibition. Wonderful Celia, who was in charge of the exhibition, had even found a book that formed a perfect backdrop to my bookmarks.

Minäkö nämä tein? – Really mine?

Tämä posteri oli näyttelyssä seinällä.
This poster was on the wall at the exhibition.

 

Konferenssipaikalla oli luokkahuoneissa epävirallisempia esittelyitä, jotka kulkivat nimellä “pin ups”. Tulin luvanneeksi, että esittelen nauhailun opettamista ja erityisesti nauhatekniikoiden opettamista äidinkielelläni suomella. Tämän setin pakkaamiseen meni paljon kauemmpin kuin oman kassini saamiseen valmiiksi!
At the uni we had more informal displays, pin ups, spread all over the class rooms. I had promised to show how I teach braiding, especially in my mother tongue Finnish. Packing all this stuff into an extra bag took a lot longer than packing my “own” suitcase!

 

Perusajatukseni – the main idea behind my display

 

Iskunauhaa – Fingerloop braiding

Nyörihaarukoita ja haarukkanyöriä – Lucet(s)

Nelipunosta, palmikoita ja viitelöintiposterini – Whipcord, plaiting and my sprang posters

Iskunyöri- ja haarukkanyörituotteita – Finished products with fingerloop and lucet braids.

 

Konferenssista suurin osa oli pyhitetty työpajoille, jotka kestivät joko yhden tai kaksi kertaa noin 6 tuntia. Alkuviikosta onnistuin mahtumaan Joy Boutrupin iskunauhatyöpajaan, loppuviikosta olin ensin päivän ylimääräisenä Ingrid Crickmoren iskunauhatyöpajassa (muuten olisin ollut yliopiston museokokoelmiin tutustumassa) ja sitten perjantaina tein jotain ihan muuta. Kovin esittelykelpoisia tuotteita ei näissä työpajoissa syntynyt, mutta ymmärrän monta asiaa nyt paremmin kuin ennen – ja ensimmäistä kertaa oli oppimassa iskunauhaa opettamisen sijasta, oli jännittävää seurata, miten muut sen tekevät. (Ei, en tainnut olla mikään unelmaoppilas…)

Most of the conference was dedicated to workshops that took either one or two days of 6 hrs. In the beginning of the week I had fitted into Joy Boutrup’s fingerloop braiding workshop, on Thursday I was allowed to participate in Ingrid Crickmore‘s fingerlooping workshop (otherwise I’d been studying the university collections) and on Friday I did something totally else. I didn’t create much to show off, but I understand many things better than before – and this was the first time I was taught instead of teaching myself, it was interesting to see how others do it. (No, I probably wasn’t a terribly good student…)

Joy Boutrupin ohjauksessa koko kädessä pidettävillä pohjukoilla yksin punottu 2 hengen iskunauha – A 2-worker braid made alone with handheld loops as taught by Joy Boutrup

Ensimmäinen kaksikerrosnauhani, Ingrid Crickmoren opettama – My first double braid, taught by Ingrid Crickmore

“Crowns and Anchors”

 

Perjantaina yhdistettiin uutta ja vanhaa, japanilaisia onttoja palmikoita ja metallilankaa ja huopaa. Sain nimellisellä yhden punnan hinnalla vuokrata päiväksi marudai-palmikointitelineen ja siihen sopivat painotetut puolat (tama). Viikon varrella opin senkin, että kumihimo tarkoittaa mitä tahansa ristilankaista punosta eli termi käsittää marudailla (tai nyörikiekko mobidailla) tehtyjen palmikoiden lisäksi esimerkiksi kute-utchi-iskunauhat ja takadai-telineellä palmikoidut leveät kangasmaiset palmikkorakenteet. Mutta nyt siis pääsin ensi kertaa tekemään palmikkoa ihan oikeilla välineillä ja kokemus oli todella palkitseva.

On the last day, Friday, it was time to combine modern and ancient,  Japanese hollow braids with metal thread and felt. For a nominal fee of one pound I got rent for the day a real marudai and the weighted spools, tama. In the conference I learned that kumihimo can be any kind of interwoven oblique (?) braid, i.e. the term covers a lot more than just the round marudai (and a mobidai disk), there are also e.g. hand-held fingerloop braids, kute-utchi, and wide ‘fabrics’ woven on takadai. However, this was the first time that I got a chance to braid with the appropriate tools and the experience was very rewarding.

Kahdeksan elementin metallilankaloimi huopaytimellä valmiina palmikoitavaksi – An 8-element metal thread warp with felt core, ready for braiding.

Valmis kuparilankapalmikko – Finished copper thread braid.

Vaikka valmis palmikko on nenäni edessä pöydänkulmalla, en vieläkään oikein usko todeksi, että sain tällaista aikaiseksi. Saavutuksesta on kiittäminen upeaa opettajaamme Giovanna Imperiaa, jonka kirja Kumihimo Wire Jewelry kertoo juuri näistä tekniikoista. En tietenkään älynnyt tilata kirjaa ennen kurssia, mutta nyt se on tulossa, jotta pääsen jatkamaan harjoituksia joku päivä. Erityisesti kun yksi konferenssin “saaliista” oli 16 70-grammaista tama-puolaa, marudai minulla onkin ennestään.

I find it very hard to believe that I managed to create something like this, even though the braid is coiled next to me on the table. The praise for the achievement belongs to our great teacher, Giovanna Imperia, whose book Kumihimo Wire Jewelry explains all about these things. I didn’t have the brain to get the book before the workshop, but at least it is now ordered and on the way, so I can start practicing soon. Especially as I bought at the conference 16 tama of 70 grams, a marudai already exists.

 

Seuraava Braids-konferenssi järjestetään Seattlessa neljän vuoden kuluttua eli vuonna 2016 – ja ihan varmasti menen!
The next Braids conference is going to be in Seattle in four years, e.g. in 2016 – and I’m going!

Käsitöitä lennossa / Crafting in-flight

 Vuosien varrella olen oppinut, että lentomatkustamiseen pätee kaksi sääntöä:

  1. Enimmäkseen matkatavarat tulevat perille samaan aikaan, mutta ei se mitenkään taattua ole.
  2. Matkan kesto voi pidentyä yllättäen vaikka siksi, että catering-auto ruttaa lentokoneen siivenpään tai sataa pari senttiä lunta maailmankolkassa, joka ei ole siihen mitenkään varautunut. Ja sillehän ei sitten voi muuta kuin odottaa ja toivoa parasta.

Over the years I’ve learned two things about traveling by air:

  1. Mostly one’s hold luggage arrives to destination on the same flight, but there’s no guarantee.
  2. The duration of the trip can suddenly be doubled or tripled by accident, e.g. the catering truck ramming into the tip of your parked aircraft or a few puny centimeters of snow falling on some totally unprepared airfield. And there’s nothing you can do about it except wait and hope for the best.

Joten kun lähdin viikonloppureissulle Ruotsiin opettamaan, pakkasin käsipakaasiin sen verran tavaraa, että selviän ensimmäisestä päivästä ja että tekeminen ei lopu kesken, vaikka odotusajat vähän venyisivätkin. Erityisesti lentokentällä odottaessani teen mieluummin käsitöitä kuin luen, jotenkin siten on helpompi pysyä valppaana kuulutusten varalta.

So when I flew to Sweden for the weekend to teach, I packed enough in my hand luggage that I’d manage for the first 24 hrs and that I would not run out of things to do even if waiting times were a stretched a bit. Especially when waiting at airports, I prefer crafts to reading, somehow I feel that this way it is easier for me to stay alert for announcements.

Käsipakaasina minulla oli tällä kertaa tiukimmistakin mitoista läpi menevä olkalaukku, ja sen lisäksi keskikokoinen naisen käsilaukku. Ja mitä käsipakaasista löytyikään vaihtovaatteiden, deodorantin ja hammasharjan lisäksi?

As my hand luggage I had a shoulder bag that passes through the tighter hand luggage measurements, and then a mid-sized purse. And what did I have in my hand luggage besides a change of clothes, deodorant and toothbrush?

Nämä ovat 40-senttiset lautanauhapuuni. Tässä niissä on vieläpä tekeillä myöhemmin viitelöitävä loimi, siitä lankalenkit oikealla. Puut on tehty minulle erikoistilauksesta “käsipakaasikokoon” (kuvan tapaan koottuna p x l x k = 40 x 20 x 15 cm), ihastuttavan luisen sukkulan ostin tietääkseni Hopealuulta.

This is my small tabletweaving loom. The warp in the photo is a bit unusual, the weft loops are to become sprang netting later. The loom is made by special order to fit into hand luggage measurements (when assembled as in the photo, l x w x h = 40 x 20 x 15 cm), and I think I bought the beautiful bone shuttle from Hopealuu.

“Ruuvilaukut” käyvät moneen muuhunkin, tässä iskunyörin opetustarvikkeiden kuljettamiseen. Kuvassa oikealla alhaalla olevat taitettavat sakset olivat samassa kohtaa kannen alla olevassa lokerossa ja menivät huomautuksitta läpi turvatarkastuksesta – kuten pitikin, koska terät ovat alle 6 cm pitkät.

Assortment boxes meant for nuts and bolts are useful for many other things, too, here for transporting my fingerloop braiding teaching kit. The folding scissors (bottom right) were in the compartment right underneath and passed through security check without a blip – which they should, as the blades are less than 6 cm (2 1/3 inches) long.

Tämä hämärännäköinen viritys on kuvakudoskehyksestä sovellettu pieni viitelöintikehys. Itse kehys on noin 25 cm kanttiinsa, poikittaiset tikut ovat noin 30 cm pitkiä bambuvartaita. Ja kun ne ovat puuta, niin eipä niistäkään tullut valitusta…

This weird thingy is a small tapestry loom modified for use as sprang frame. The loom/frame itself is roughly 25 cm (10 inches)  square, the horizontal sticks are bamboo barbecue skeweres, length about 35 cm (14 inches). And as they are of bamboo, no complaints, either…

Loput olikin sitten jo melkein normikamaa: 4 lankarullaa, joissa kussakin yksi ompeluneula, sekä villainen ompelus, jossa ompeluneula ja muutama nuppineula. Ynnä yksi pakollinen nyörihaarukka, jota ilman en mene minnekään.

The rest was almost normal: 4 rolls of thread, each with a sewing needle, and a woollen sewing project with a sewing needle and couple of pins. And the ubiquitous lucet, I refuse to go anywhere without one.

 

Miten sitten kävikään? Lensin perjantaina 11.11. reitin Helsinki-Tukholma (Arlanda) ja sunnuntaina samaa tietä takaisin. Iskunyörikamat olivat käsipakaasissa vain menomatkalla, muut mennen tullen. Turvatarkastuksessa ei tullut mitään ongelmia, ei Helsingin T1:ssä eikä Arlandan terminaali 5:ssä – tosin ei pitänytkään tulla, sääntöjen ja aiemman kokemuksen perusteella, mutta eihän sitä koskaan tiedä…

How did it go? I flew on Friday Nov. 11 from Helsinki to Stockholm-Arlanda and returned on Sunday. The fingerlooping kit was in the hand luggage only on the way there, the rest there and back. I had no problems whatsoever at security checks, not at T1 (the smaller terminal) at HEL, not at T5 at ARN – not that I expected trouble, based on rules and previous experience, but you never know…

 

Jos joskus näet jonkun tekevän jotain todella epätavallista käsityötä lentokentällä tai -koneessa, varsinkin jos lento lähti tai tulee Helsinkiin, tule ihmeessä juttelemaan, jos kiinnostaa. 🙂

So, if you see somebody do some really unusual craft on an airport or in a plane, especially if the departure point or destination is Helsinki, feel free to come over to have a chat. 🙂

Viitelöintiä / Sprang

Opetan puolentoista viikon kuluttua viitelöintiä in English, joten pykäsin pikaisesti vähän infoa itse tekniikasta ja ennen kaikkea tarvittavista välineistä. Myöhemmin on sitten tiedossa sama suomeksi sekä enemmän kuvia ja ohjeita ja bibliografiaa sun muuta, mutta ensin tarvitaan kuitenkin jonkin sortin viitelöintikehys tai vastaava, joten aloitin kertomalla kokeiluistani sillä saralla.

I’m teaching sprang in English in a week and a half, so I wrote some info about the technique and especially about the tools needed. Later I’ll add more photos and also how-to instructions and bibliography, but the tools are needed first anyway. I’ll pack all the ones that appear in the text, but I thought I’d share my experiences in case somebody wants to have their own frame.

Arkeopeda-bibliografia

Kannoin taannoin Arkeopeda-päivän näyttelyyn esineiden lisäksi myös kasan asiallista, mutta helppolukuista lukemistoa erilaisista keskiaikaa ja renessanssia sivuavista aiheista. Sain vihdoin ja viimein kirjalaukullisen purettua ja siinä samalla pykäsin kirjoista niukahkon bibliografian. Kovin syvällisesti en jaksanut julkaisijatietoja kaivella, mutta kaikissa on mukana ISBN-numero ja viimeistään sillä kirjan pitäisi löytyä kirjaston tai kirjakaupan tietokannasta.

Kirjalistan voi ladata itselleen joko yhdelle sivulle tulostuvana pdf-versiona tai sitten csv-muotoisena muokattavana taulukkona (csv on pilkuilla erotettua tekstimuotoista taulukkodataa, jonka voi lukea joko taulukointiohjelmalla kuten Excelillä tai tekstinkäsittelyohjelmalla kuten vaikkapa OpenOffice Writerilla).

Latauslinkit löytyvät myös vasemmalla olevasta valikkopalkista kohdasta Ladattavat/ Downloads, niin ei sitten myöhemmin aina tarvitse kaivella tätä tekstiä esiin!

Mainittakoon lopuksi se, että kaikki listan kirjat tulivat omasta kirjahyllystäni, sieltä ne löytyvät tarpeen tullen.

Opetusvalmisteluja / Preparing to teach

Olen luvannut pitää parin viikon kuluttua parikin iskunyörityöpajaa, joten oli selvästi aika aktivoitua sillä tontilla. Aivan ensimmäisenä oli ohjelmassa opetuslankasalkun inventointi ja täydentäminen, koska toukokuussa luotu järjestys oli mennyttä ja mm. mustat ja valkoiset langat jo aivan finaalissa. Opettaminen on paljon nopeampaa, kun langat ovat valmiiksi pätkinä ja lisäksi materiaalien kuljettaminen on helpompaakin näin kuin kerissä. Eli siis lankasalkku, luomapuut ja Novita Tennessee-varasto esiin ja mittaamaan:

In just a few weeks time I’m having two fingerloop braiding workshops, so it was about time to do something in that department. The very first job was to sort out and fill the case of materials, because whatever order I managed to established in the case was gone, and so were among others all white and black yarn lengths. Teaching is much easier with pre-cut yarn and transporting the materials is much easier this way than on skeins. So out came the case, warping frame and the stash of Novita Tennessee (100% mercerized double knitting cotton) and to measuring:

(Käsintikatun päiväpeiton ompeli isoäitini, en minä. / The quilt was made by my grandmother, not me.)

Mittaan lankaa noin 20 kierrosta per väri ja leikkaan niput molemmista päistä, jolloin n. 120 cm pitkiä lankoja tulee 40 per väri. Kietaisen lankaniput alkusolmulla pakettiin väreittäin ja tungen rautakaupan säilytyssalkkuun, missä on lokero varattuna myös pikkusaksille ja kiinnitysnyöreille – eli siis kaikki materiaalit samassa paikassa.

I measure abt 20 rounds per color and cut the lengths at both ends, so I end up with about 40 5-foot pieces of yarn per color. I bundle up each color with a loose overhand knot and stuff into the case – an assortment box from hardware store – where I also have a slot for small scissors and fastening/holding strings. This way I can count of having everything in the same place.

Vielä täytyy  etsiä ja laputtaa kaikki valmiit näytenauhat, mutta periaatteessa olisin taas valmis opetuskeikalle milloin vain – pari kirjaa ja salkullinen lankaa, eipä sitä paljon muuta tarvitakaan!

I still need to find and tag all of my my sample braids, but in principle I’m now ready to go onto a teaching session almost any time – just a few books and a case full of yarn, that’s about it!