Keskiaikainen kirjanmerkki – Medieval bookmark

Siitä asti, kun pari vuotta sitten kuulin Tuplasodassa Ruotsissa keskiaikaisista nauhakirjanmerkeistä, olen suunnitellut sellaisten tekemistä. Osoittautui nimittäin, että niistä kertova artikkeli on kirjassa “Medieval Textiles and Clothing 3”, joka löytyy omasta hyllystäni – tai no, nyt se on asunut pöydällä jo puoli vuotta… Jutun juju on siinä, että keskiajan kirjoissa ei ollut sivunumeroita ja mahdolliseti arkkinumerotkin katosivat viimeistään sidonnassa. Näin ollan esimerkiksi oppineen oli laitettava joku merkki jokaiseen kirjan mielenkiintoiseen kohtaan, kun ei niihin voinut muuten viitata. Seurauksena syntyivät kirjanmerkit, joissa on 2-12 “häntää” tai “haaraa”.

From the day about 2 years ago when I heard at Double Wars in Sweden about medieval ribbon bookmarks, I’ve planned to make some. It turned out, that The Article about them is in the book “Medieval Textiles and Clothing 3” that is in my own bookshelf – although for the last half year it’s been on the table…. The main point is a complete lack of page numbers in the medieval manuscripts: they might have folio numbering, but even that disappeared at the point when the book was (re)bound. Which means that a researcher would need to mark every interesting passage in a book as there was no other way to refer to them. This could be done e.g. with slips of pergament, but the multi-strand bookmakers with 2-12 “tails” are more practical.

 

Tähän mennessä löydetyissä keskiaikaisissa kirjanmerkeissä nauhat ovat joko kudottuja (“pirtanauhaa”) tai palmikoituja. Joskus ne ommeltiin suoraan kirjan sidokseen, mutta erilliseen “ankkuriin” kiinnitetyt kirjanmerkit näyttävät myös olleen tavallisia. Olemassaolevia kirjanmerkkejä tunnetaan joitakin kymmeniä, mutta esimerkiksi Hieronymusta esittävissä maalauksissa niitä näkyy paljon. Kun serkuistani nuorin pääsi nyt ylioppilaaksi, tein tällaisen kirjanmerkin hänelle lahjaksi.

The medieval bookmarks found this far are either woven (plain tabby weave) or braided. Sometimes the ribbons were sewn into the book binding, but it seems that loose bookmarks with an “anchor” on top were common. The article lists only about 30 bookmarks, but paintings of e.g. Saint Jerome show many such bookmarks. So now that my youngest cousin got her baccalaureate, I made her a “scholarly” bookmark as present.

Ainoa poikkeama alkuperäisestä on nauhojen materiaali; minulla ei oikein ollut sopivan paksuista silkkiä ja lisäksi sormet ovat niin karkeat, että silkki takertuu niihin ikävästi eikä palmikoinnista ole tulla mitään. Tähän kahdeksanhaaraiseen kirjanmerkkiin on käytetty 4 vyyhtiä Anchorin puuvillaista muliinilankaa (8 m/vyyhti), nauhat ovat tuikitavallisia ja nopeatekoisia 5 pohjukan iskunauhoja.Ylhäällä olevan helmen (kuvassa vasemmmalla) läpi on vedetty ns. pitolanka, jonka ympäri nauhat on taitettu ja ommeltu sitten kiinni.

The only deviation from original is the material of the ribbons: I didn’t have silk in correct thickness and anyway my fingers are so coarse that silk tends to get stuck on them and braiding is then a bit too challenging. For this eight-strand bookmark I used 4 skeins of Anchor cotton embroidery floss (8 meters/skein), the ribbons are common 5-loop broad braids, fast to braid. The top anchor (on the left in the photo) is a flat bead, through which a holding string is looped. The braids are then folded and sewn onto the holding string.

 

Palmikkoni eivät olleet aivan saman pituisia alunpitäen, joten ensin pujotin alapään metallihelmet nauhoihin (koska ne on helpompi pujottaa nauhan yläpäästä eli lenkkipäästä sisään) ja tein väliaikaiset solmut nauhan päihin. Sitten ompelin taitetun nauhan pitolangan ympärille ja vasta lopuksi tein “häntiin” solmut samalle korkeudelle ja trimmasin päät näteiksi tupsuiksi.

My braids were not quite the same length to start with, so first I threaded on the metal beads for the ends (because they are much easier to insert from the top end, e.g. loop end, of the fingerloop braid) and made temporary knots at the ends. Then I sewed the ribbons over the holding string and only after that I adjusted the knots on the ribbons to be on the same height and trimmed the ends to nice tassels.

 

Inspiraatio juuri tämän näköiseen ankkkurihelmeen tuli Jan van Eyckin Autunin Madonnasta (Kansleri Rolinin Madonna), jossa kanslerin rukouskirjassa tms. on samanlainen leveä nappi/helmi ja siitä lähtee kirjan väliin ainakin kaksi nauhairjanmerkkiä.

My inspiration for exactly this type of anchor bead originates from Jan van Eyck’s Madonna of Autun (‘Madonna of Chanchellor Rolin’) , where the book of hours on the chancellor’s lap has a similar broad button/bead that has at least two bookmark strands stuffed into the book.

Jan van Eyck ca 1435: Autunin madonna - Virgin of Autun

Lähikuva kirjasta - Detailed view on the book

Kuvista ja lisätiedoista kiitän (taas kerran) Wikipediaa ja sen Creative Commons -lisenssiä! Maalauksesta voi lukea lisää Wikipedian sivulla “Madonna of Chancellor Rolin” ja keskiaikaisista kirjanmerkeistä löytyy netistä jännittävä artikkeli “On Marking Books: Medieval Bookmarks Lead the Way”.

For the painting and additional information on it I have to (once more) thank Wikipedia and it’s Creative Commons license. You can read more about this painting at  “Madonna of Chancellor Rolin” ja keskiaikaisista kirjanmerkeistä löytyy netistä jännittävä artikkeli “On Marking Books: Medieval Bookmarks Lead the Way”

One Comment

  1. Hei! Hieno ja kiinnostava blogi! Tuollaisia monipäisiä kirjanmerkkejä saattaisi ihan nykyaikainen ortodoksikanttori tarvita. Jotkut jumalanpaveluskirjat on laadittu niin että pitää osata hyppiä paikasta toiseen. Joissakin kirjoissa on valmiikis 4-5 eriväristä nauhaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *